Tekoäly arjen apuna

Lehtinen käyttää tekoälyä päivittäin osana työnkuvaansa. Hän hyödyntää tekoälyä muun muassa tekstin muokkaamiseen, ideoiden tiivistämiseen ja jopa neutraalimpien viestien kirjoittamiseen. Esimerkiksi haastavissa tilanteissa hän on käyttänyt tekoälyä muokkaamaan sähköpostiluonnoksia siten, että tunnepitoiset sävyt on poistettu, mutta viestin ydin on säilynyt. Tämä on ollut erityisen hyödyllistä, sillä Lehtinen ei pidä itseään viestinnän ammattilaisena ja kokee, että tekoäly nopeuttaa huomattavasti hänen työskentelyään.

Kehityshaasteet ja tekoälyn rajoitteet

Tekoälyn käyttö on kuitenkin vaatinut kriittistä arviointia. Henna huomauttaa, että vaikka tekoäly tuottaa nopeasti suuria määriä materiaalia, sen laatu ei aina vastaa odotuksia. Hän käyttääkin tekoälyä enemmän apuvälineenä, jolla hän voi viimeistellä itse tuottamaansa sisältöä. Lisäksi tekoälyltä saadut vastaukset, kuten aikataulu- ja hintasuositukset, vaativat asiantuntijan arviointia. Tekoälyn suurimmaksi haasteeksi Lehtinen mainitsee visuaalisen materiaalin luomisen – erityisesti työympäristöjen suunnittelussa kaivattujen konseptikuvien osalta.

Visuaalisten työkalujen puute ja tarpeet

Henna on yrittänyt hyödyntää tekoälyä työympäristöjen tilasuunnittelun kuvaamiseen, mutta ei ole ollut tyytyväinen tuloksiin. Hän kaipaa tekoälytyökaluilta selkeitä ohjeita ja toimivia esimerkkejä siitä, miten luoda visuaalista materiaalia tehokkaasti ja nopeasti.

Tekoälyn integrointi projekteihin

Lehtinen on käyttänyt tekoälyä projektien suunnitteluun ja toteutukseen. Hän kertoo hyödyntäneensä tekoälyä esimerkiksi työpajojen sisällön suunnittelussa ja asiakasehdotusten laatimisessa. Tekoäly on tarjonnut hänelle rungon monimutkaisille prosesseille, mutta lopulliset päätökset ja toteutukset on aina muokattu hänen asiantuntemuksensa pohjalta.

Tekoälyn tulevaisuus palvelumuotoilussa

Henna näkee tekoälyn tulevaisuuden potentiaalin erityisesti tiedon jäsentämisessä ja analysoinnissa. Hän toivoo, että tekoäly pystyy jatkossa käsittelemään epämääräisiä lähtötietoja, kuten haastattelumuistiinpanoja, ja koostamaan niistä selkeitä yhteenvedoja sekä toimintasuosituksia. Lisäksi hän toivoo, että tekoäly kehittyy visualisoimaan monimutkaisia konsepteja ja ympäristöjä, mikä nopeuttaisi ja tehostaisi asiakastyötä.

Tekoäly renkinä, ei isäntänä

Lehtinen tiivistää ajatuksensa toteamalla, että tekoäly on erinomainen renki, mutta huono isäntä. Hänen kokemuksensa mukaan tekoäly toimii parhaiten asiantuntijan työvälineenä, ei itsenäisenä toimijana. Tämä lähestymistapa korostaa ihmisen roolia lopullisena päätöksentekijänä ja laatukontrollina, jolloin tekoälystä saadaan irti sen paras mahdollinen hyöty. (Loppuun yhteenveto tiivistettynä esim. laatikossa/korttina)

Hennan vinkit

Tekoälyä, tässä tapauksessa ChatGPT:tä, voi käyttää ideoinnissa ja projektien kehittämisessä monin eri tavoin. Esimerkiksi:

1. Ideoiden generointi: Tekoäly toimii sparrikaverina, jolta voi hakea alustavia ajatuksia ja näkökulmia projekteihin. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun työskentelee yksin tai ilman tiimitukea.
2. Sisällön kehittäminen: Käytä tekstin tiivistämiseen, kääntämiseen ja muokkaamiseen. Voit kirjoittaa raakatekstiä ja pyytää tekoälyä siistimään sen, mikä nopeuttaa kirjoitusprosessia ja vähentää virheiden määrää.
3. Työpajojen suunnittelu: Hyödynnä tekoälyä työpajojen sisältöjen ja näkökulmien suunnittelussa, auttaa luomaan monipuolisempia ja innovatiivisempia ideoita.
4. Muista laatu: Vaikka tekoäly voi tuottaa sisältöä, on tärkeää tarkistaa sen laatu ja varmistaa, ettei se sisällä virheitä. Tämä tarkoittaa, että ihmiskäsi on edelleen tarpeen lopullisessa tarkastuksessa.
5. Zeffi-kyselytyökalu: Henna käyttää paljon. Siinä on mm. älykäs zoomausominaisuus. Tekoäly tulkitsee millä äänensävyllä ihminen vastaa kysymyksiin ja osaa suhteuttaa sen muihin vastauksiin. Ilmaisversion avullakin pääsee pitkälle.