Tekijänoikeudet tekoälyn käytössä

Tekijänoikeus suojaa tekijän yksinoikeutta päättää luovan työn teoksensa käytöstä. Muilla ei ole tällöin oikeutta käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tämä oikeus suojaa kuitenkin vain teoksen persoonallista ilmenemismuotoa, joten se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai siihen sisältyvää teoriaa. Se ei myöskään rajoita kritiikin esittämistä eikä rajoita keskustelua teoksista.

Ilman tekijänoikeutta kuka tahansa voisi omia kenen tahansa työn itselleen ja oikeudenhaltijan lupaa kysymättä hyötyä rahallisesti työn tuloksesta. Oikeus antaa tekijälle mahdollisuuden määrätä teoksen käytöstä ja myydä sitä eteenpäin. Tekijät siis käytännössä myyvät käyttöoikeuksia teokseensa korvauksia vastaan. Tekijänoikeus mahdollistaa sen, että meille syntyy uutta ammattimaisesti tehtyä ja tuotettua luovaa sisältöä (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus s.a.). Miten tekijänoikeudet sitten ilmenevät tekoälyn käytössä?

Tekoälyn käytön yleistyessä monta on varmasti mietityttänyt, miten tekijänoikeus ilmenee muun muassa tekoälyn avulla luoduissa teoksissa. Valokuvien osalta meillä Pohjoismaissa on kaksi eri suojan muotoa, valokuvaajan lähioikeus ja valokuvateoksen suoja, jotka koskevat kaikkia kuvia, mutta jotka syntyvät eri perustein. (DigiKuva s.a.)

Valokuvateoksen suojan saavat valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen, eli niitä voidaan pitää omaperäisinä teoksina. Näin on esimerkiksi silloin, kun valokuvaaja on tehnyt luovia valintoja liittyen esimerkiksi valaistukseen, sommitteluun tai kuvakulmaan liittyen. Jos valokuva ei täytä omaperäisyyden vaatimusta, sitä pidetään tavanomaisena valokuvana eikä teoksena. Valokuva ei tällöin saa valokuvateoksen suojaa vaan sitä koskee silloin valokuvaajan lähioikeus. (DigiKuva s.a.) Kun kuva tuotetaan tekoälyllä, ihminen ei aktiivisesti osallistu kuvan varsinaiseen luomiseen. Ihminen on vain antamassa tekoälylle kehykset tai kehotukset siitä, millainen kuvan pitäisi olla ja mitä sen tulisi sisältää: kuten värit, tyyli ja kuvan kohde.

Tekoälygeneraattorin käyttäjä on itse vastuussa siitä, ettei loukkaa toisen kuvan tekijänoikeuksia pyytämällä tekoälyä luomaan liian samanlaista kuvaa. Vuoden 2019 EU:n tekijänoikeusdirektiivi turvaa kuvataitelijoiden tekijänoikeudet alkuperäisteoksiinsa sellaisissa tapauksissa, jos esimerkiksi liikeyritykset haluavat käyttää teoksia tekoälynsä kouluttamiseen. Direktiivin pohjalta uudistettu tekijänoikeuslaki astui voimaan Suomessa huhtikuussa 2023. (DigiKuva s.a.)

Sisällöntuottajista tulee vain haavoittuvaisempia siksi, koska tekijät eivät saa enää automaattisesti tekijänoikeuksia journalistisessa ja taiteellisessa sisällössä käytettyyn aineistoon. Tällä hetkellä ei myöskään ole takeita siitä, että käyttäjä saisi mitään korvauksia muussa yhteydessä käytetystä tekoälyllä luodusta sisällöstä. Alkuperäisyyden määrittäminen on hankalaa, jos tai kun sisällön on tuottanut tekoäly.

Tekoälyllä luotu ihmisääni on ollut läsnä jo jonkin aikaa, ja sitä kuulee muun muassa sosiaalisen median alustoilla. Samoin on alkanut yleistyä musiikin luonti tekoälyllä. Yksi sovelluksista on esimerkiksi Udio, jonka avulla ihminen voi luoda muun muassa rock, pop tai elokuvamusiikkia. Sanoitusten luonti on myös mahdollista, ja ihminen saa päättää, käyttääkö kappaleessa tekoälyn generoimaa ääntä laulamisessa.

Muun muassa myös niin kutsuttujen AI Cover –kappaleiden tekeminen ja jakaminen on yleistynyt sosiaalisessa mediassa. Yhden artistin kappaleen vokaaliosuuksissa voidaan käyttää toisen artistin ääntä kyseisen AI Cover tekoälysovelluksen avulla. Tekoälymusiikkia luodessa valitettavan yleisesti käytetäänkin artistien musiikkia tekoälyn koulutuksessa ilman, että on saatu oikeudenhaltijan suostumus tai asianmukaista korvausta. Tällä hetkellä EU:ssa artistin ääni ei saa tekijänoikeussuojaa, sillä tekijänoikeuden suojan kohteen on oltava tarkasti ja objektiivisesti yksilöitävissä. (Linblad s.a., 13).

Tekijänoikeuskysymykset ovat edelleen epäselviä tekoälyn käyttöön liittyen ja ovat monien oikeudellisten kiistojen kohteena. Vuoden 2024 tärkeimmät haasteet ovat, miten tekijänoikeuksia sovelletaan tekoälyn luomaan sisältöön ja käytetäänkö tekijänoikeussuojattua materiaalia tekoälymallien kouluttamiseen.

Kansainvälisenä pääsääntönä on, että juridisesti tekijänoikeus voi syntyä vain ihmistekijöille, siksi tekoälyn luomistyön tulokseen ei lähtökohtaisesti synny tekijänoikeuksia. Tekoälyn tuottamaan tulokseen voi syntyä tekijänoikeus vain, jos ihminen on vaikuttanut merkittävästi lopputulokseen, eli on syntynyt omaperäinen teos. (Ilvonen 2023). Ihmisen on täytynyt muun muassa muokata tekoälyn luomaa kuvaa niin, että lopputulos eroaa merkittävästi alun perin luodusta kuvasta. Teoksen inhimillisyys jää muuten hyvin vähäiseksi, eikä täten voi saada tekijänoikeudellista suojaa.

Teos voidaan katsoa omaperäiseksi EUT:n käytännön kautta katsottuna, mikäli se ilmentää tekijän persoonallisuutta ja mahdollisuutta luovia ja vapaita valintoja teoksen suhteen. Kone voi tuskin ilmentää persoonallisuutta, joten käytäntö ei sovi kovin hyvin yhteen tekoälyn kanssa. (Linblad s.a., 9).

Tekijänoikeusystävällinen vaihtoehto nimeltä Common Corpus julkaistiin 20.maaliskuuta 2024, joka haastaa alalla vallitsevan näkemyksen tekoälyn käytöstä. Se on avoin tietoaineisto, joka kouluttaa suuria kielimalleja. Se pitää sisällään miljoonia kirjoja ja muita julkaisuja, koostuen 500 miljardista sanasta. Kyseiset kirjat ja julkaisut soveltuvat hyvin kouluttamaan tekoälyä. Tällä hetkellä se on maailman suurin englanninkielinen tietoaineisto 180 miljardilla sanalla, ja sen kerrotaan olevan suurin myös muun muassa italiaksi, espanjaksi, ranskaksi, saksaksi ja hollanniksi. (Linblad s.a., 14).

Parhaillaan on myös pohdinnassa lainsäädäntö, joka mahdollistaisi paremman läpinäkyvyyden siitä, millaisia materiaaleja tekoälymallit käyttävät koulutuksessaan Euroopan unionin sisällä. Tällä hetkellä Japani on yhtenä esimerkkinä maista, jotka sallivat tekoälymallien kouluttamisen vapaammin tekijänoikeuksien alaisella sisällöllä, kun taas esimerkiksi EU ja Yhdysvallat kehittelevät tiukempia sääntöjä. (World Economic Forum 2024).

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä. s.a. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ttvk.fi/tekijanoikeus [viitattu 21.10.2024]. 

Rasmussen, R. 2023. Tekoälykuvien tekijänoikeudet. Digi-kuva. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://digi-kuva.fi/kuvankasittely/tekoalykuvien-tekijanoikeudet [viitattu 21.10.2024]. 

Ilvonen, J. 2023. Tekoäly ja tekijänoikeudet - 5 näkökulmaa luovan työn tulevaisuuteen. Kolster. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kolster.fi/blog/teko%C3%A4ly-ja-tekij%C3%A4noikeudet [viitattu 23.10.2024]. 

Holloway, J., Cheng, M., Dickenson, J. 2024. Will copyright law enable or inhibit generative AI? World Economic Forum. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.weforum.org/stories/2024/01/cracking-the-code-generative-ai-and-intellectual-property/ [viitattu 24.10.2024]. 

Tekijänoikeus nykyajassa - tekoälyn vaikutus tekijänoikeuteen. s.a. Lindblad. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://lindblad.fi/guide/tekijanoikeus-nykyajassa-tekoalyn-vaikutus-tekijanoikeuteen/#gf_48 [viitattu 24.10.2024].