Parempi kuin ihminen?
Tekoäly
Tekoälyn keskeinen tavoite on yleinen tekoäly (AGI), joka pystyy vastaamaan tai ylittämään ihmisen älykkyyden monipuolisissa tehtävissä.
Tekoäly (AI) on laaja käsite, joka kattaa monia eri lähestymistapoja ja tavoitteita. Yksi tekoälyn päätavoitteista on yleisen tekoälyn (AGI) kehittäminen, joka vastaa tai ylittää ihmisen kognitiiviset kyvyt useilla eri tehtävillä. Toisin kuin kapea tekoäly (ANI), joka on rajoitettu tiettyihin tehtäviin, AGI:llä olisi laaja-alaiset kyvyt, jotka vastaavat ihmisen älykkyyttä.
Yleisen tekoälyn ominaisuuksiin kuuluu muun muassa:
- Päättelykyky, strategian käyttö, pulmien ratkaisu ja päätöksenteko epävarmuuden vallitessa.
- Tiedon esittäminen, mukaan lukien yleistietämys.
- Suunnittelu.
- Oppiminen.
- Viestintä luonnollisella kielellä.
- Kyky integroida nämä taidot minkä tahansa tavoitteen saavuttamiseksi.
Tutkijat pitävät yleisesti ottaen näitä ominaisuuksia välttämättöminä älykkyydelle, ja tekoälyjärjestelmien, jotka kykenevät näihin, uskotaan olevan ihmisen tasoisia. On kuitenkin keskustelua siitä, onko moderneilla tekoälyjärjestelmillä riittävästi näitä kykyjä.
Yleiseen tekoälyyn liitetään myös fyysisiä ominaisuuksia, kuten kyky aistia (esim. nähdä, kuulla) ja toimia (esim. liikuttaa ja manipuloida esineitä, tutkia ympäristöä). Näihin ominaisuuksiin kuuluu myös kyky havaita ja reagoida vaaraan.
Tavoitteena AGI?
Tekoälyn kehittämisen tavoitteet
Yleisen tekoälyn kehittäminen on AI-tutkimuksen ensisijainen tavoite, ja yritykset kuten OpenAI ja Meta pyrkivät sen saavuttamiseen.
Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan 37 maassa oli 72 aktiivista AGI-tutkimus- ja kehityshanketta. AGI:n aikataulu on kuitenkin edelleen keskustelunaihe tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Vuodesta 2023 lähtien jotkut väittävät, että se voi olla mahdollista vuosien tai vuosikymmenien kuluessa, kun taas toiset uskovat, että se voi kestää vuosisadan tai kauemminkin. Pieni osa uskoo, että sitä ei koskaan voida saavuttaa. Merkittävä AI-tutkija Geoffrey Hinton on ilmaissut huolensa AGI:n nopeasta etenemisestä ja ehdottanut, että se voitaisiin saavuttaa nopeammin kuin monet odottavat.
Yleisen tekoälyn määritelmästä ja siitä, ovatko modernit suuret kielimallit (LLM), kuten GPT-4, AGI:n varhaisia muotoja, on keskustelua. AGI on yleinen aihe tieteiskirjallisuudessa ja tulevaisuudentutkimuksessa. On myös keskustelua siitä, onko AGI eksistentiaalinen riski. Monet tekoälyasiantuntijat ovat todenneet, että AGI:n aiheuttaman ihmiskunnan sukupuuton riskin lieventämisen tulisi olla maailmanlaajuinen prioriteetti. Toiset taas pitävät AGI:n kehittymistä liian kaukana tulevaisuudessa voidakseen aiheuttaa tällaisen riskin.
Edut ja riskit
Tekoälyä on kehitettävä vastuullisesti ja eettisesti oikein.
Yleiseen tekoälyyn liittyy useita filosofisia kysymyksiä, kuten:
- Vahva tekoälyhypoteesi: Voiko tekoälyjärjestelmällä olla "mieli" ja "tietoisuus"?
- Heikko tekoälyhypoteesi: Voiko tekoälyjärjestelmä (vain) toimia ikään kuin sillä olisi mieli ja tietoisuus?
Yleisen tekoälyn kehittämiseen liittyy myös etuja ja riskejä:
Etuja:
- AGI voisi auttaa ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia, kuten nälkä, köyhyys ja terveysongelmat.
- AGI voisi parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta useimmissa työtehtävissä.
- AGI voisi tehdä rationaalisia päätöksiä ja ennakoida ja estää katastrofeja.
Riskejä:
- Eksistentiaaliset riskit: AGI voi aiheuttaa uhkia ihmiskunnan olemassaololle, kuten sukupuuton.
- Massatyöttömyys: AGI voi johtaa laajaan työpaikkojen menetykseen automaation myötä.
Yleisen tekoälyn kehittäminen on monimutkainen ja haastava tehtävä, johon liittyy sekä suuria mahdollisuuksia että riskejä. On tärkeää, että tekoälyä kehitetään vastuullisesti ja eettisesti, jotta voimme hyödyntää sen potentiaalia ja minimoida mahdolliset riskit.