Eettiset periaatteet tekoälyn käytössä

Tekoälyteknologiat muovaavat voimakkaasti yhteiskuntaamme, sillä ne vaikuttavat niin arjen pieniin toimintoihin kuin merkittäviin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Tekoälyä käytetään yhä laajemmin esimerkiksi terveydenhuollossa, julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla automatisoimaan ja tehostamaan monia toimintoja. Samalla nämä teknologiat tuovat mukanaan monimutkaisia oikeudellisia, eettisiä ja sosiaalisia haasteita, jotka ovat nousseet esiin tekoälyn käyttöalueiden laajentuessa.

Algoritmien perusteella tehtävät päätökset voivat valitettavasti vahvistaa ennakkoluuloja tai yhteiskunnallisia vinoumia, mikä johtaa syrjiviin käytäntöihin ja eettisiin ongelmiin, erityisesti jos järjestelmät perustuvat puutteelliseen tai puolueelliseen dataan (Ethics of AI, 2024). Eettinen tekoälyn käyttö tarkoittaa teknologian kehittämistä ja soveltamista tavalla, joka kunnioittaa yksilöiden oikeuksia ja edistää yhteistä hyvää. Tekoälyyn liittyvien eettisten periaatteiden, kuten oikeudenmukaisuuden, läpinäkyvyyden, yksityisyydensuojan ja vastuun, noudattaminen on todella tärkeää, jotta teknologian käyttö on yhteiskunnallisesti kestävää (Laakasuo & Tukiainen, 2021).

AI Act luokittelee tekoälyjärjestelmät matalan, keskitason, korkean ja kielletyn riskin luokkiin. Matalan riskin sovelluksiin kuuluvat esimerkiksi tekoälyt, joita käytetään kuluttajien kanssa vuorovaikuttamiseen, kun taas korkean riskin luokkaan kuuluvat järjestelmät, joita käytetään kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, oikeuslaitoksessa tai julkisessa hallinnossa. Korkean riskin sovellusten osalta AI Act vaatii tiukkoja sääntelytoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa tekoälyn toiminnan valvonta, tarkka dokumentointi ja säännölliset arvioinnit (Suomen Tekoälykiihdyttämö, 2021).

AI Act vahvistaa tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Lainsäädäntö edellyttää, että korkean riskin tekoälysovellukset ovat täysin läpinäkyviä ja niiden kehittäjien on pystyttävä osoittamaan, miten järjestelmä toimii ja millaisia riskejä se voi aiheuttaa. Tämä on erityisen tärkeää, koska tekoälyjärjestelmiä käytetään yhä enemmän sellaisilla alueilla, joilla niiden päätöksillä voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia. AI Actin tavoitteena on varmistaa, että tekoäly kehittyy vastuullisesti ja että sen käyttäjät voivat luottaa sen eettiseen toimintaan (Suomen Tekoälykiihdyttämö, 2021).

Tekoälyn käyttö on kasvavassa määrin keskeinen osa yhteiskuntaamme, mutta samalla se herättää kysymyksiä sen kestävyyteen liittyen. Tekoälyjärjestelmien toiminta vaatii valtavan määrän laskentatehoa, mikä kuluttaa merkittäviä määriä energiaa ja resursseja. On tärkeää pohtia, onko tekoälyn käyttö pitkäaikaisesti kestävää ja miten se vaikuttaa maapallon resursseihin.

Tekoälyjärjestelmien kehittäminen ja käyttö perustuvat monimutkaisiin laskentaprosesseihin, jotka vaativat suuria määriä dataa ja laskentatehoa. Tämä johtaa merkittävään energian kulutukseen, erityisesti suurten kielimallien (LLM) ja generatiivisen tekoälyn osalta. Esimerkiksi yhden tekoälymallin kouluttamisen päästöt voivat vastata viiden auton elinkaaren aikaisia päästöjä (Unite.AI 2024). Lisäksi on arvioitu, että tehokkaalla tekoälymallilla yhden kuvan generoiminen kuluttaa saman verran energiaa kuin älypuhelimen täyteen lataaminen (MIT Technology Review 2023).  

Tekoälyn kouluttaminen ja käyttö vaativat valtavasti palvelimia, jotka toimivat sähköä kuluttavissa datakeskuksissa. Näiden keskusten taustalla pyörivät prosessit ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin esimerkiksi tavallinen internetin selaaminen, mikä nostaa energiantarvetta. Esimerkiksi Googlen raportissa on todettu, että yhtiön päästöt ovat lisääntyneet erityisesti tekoälyn käytön vuoksi (Yle 2024). Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan datakeskusten ja tekoälyn sähköntarve voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2026 mennessä (Yle 2024). 

Lisäksi tekoälyjärjestelmien palvelinkeskukset vaativat jatkuvaa jäähdytystä, joka toteutetaan usein veden avulla. Tämä kasvattaa vedenkulutusta ja kuormittaa erityisesti alueita, joissa vesivarat ovat jo ennestään rajallisia. Näin tekoälyn laajamittainen käyttöönotto tuo mukanaan paitsi sähköön liittyviä ympäristövaikutuksia, myös lisää paineita luonnonvarojen kestävälle käytölle. 

Tekoälyjärjestelmien kasvava energiantarve on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten energiantuotannon ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Ydinvoimaa on alettu nähdä yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen sen vähäisten hiilidioksidipäästöjen ja vakauden ansiosta. Esimerkiksi Google on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä Kairos Powerin kanssa hankkiakseen pieniä modulaarisia ydinreaktoreita (SMR) tukemaan datakeskustensa energiantarvetta. (The Guardian 2024.) (Yle 2024.) 

Ydinenergian käytössä tekoälyn tukemisessa on selkeitä hyötyjä. Ensinnäkin se tarjoaa tasaisen ja luotettavan energiansaannin, joka ei ole riippuvainen sääolosuhteista, kuten aurinko- ja tuulivoima. Tämä on erityisen tärkeää datakeskuksille, jotka tarvitsevat jatkuvaa ja katkottomasti toimivaa sähköä. Lisäksi ydinvoiman hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin, mikä auttaa vähentämään teknologiasektorin ilmastovaikutuksia. (Yle 2024.) 

Samalla ydinvoiman hyödyntämiseen liittyy myös merkittäviä haasteita. Pienten modulaaristen reaktoreiden käyttöönotto on yhä kehitysvaiheessa, ja niiden teknologinen ja taloudellinen toteutettavuus vaatii lisää tutkimusta. Ydinvoiman käyttö herättää myös kysymyksiä ydinjätteiden pitkäaikaisesta hallinnasta ja mahdollisista turvallisuusriskeistä. Lisäksi investoinnit ydinvoimaan voivat viedä resursseja vaihtoehtoisilta ratkaisuilta, kuten energiatehokkuuden parantamiselta ja uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseltä. (Yle 2024.) 

Vaikka ydinvoima voi tarjota osaratkaisun tekoälyn energiantarpeeseen, on tärkeää pohtia sen käyttöä kokonaisvaltaisessa kontekstissa. Ydinvoima voi täydentää uusiutuvia energialähteitä ja vähentää energiatuotannon päästöjä, mutta samalla sen käyttöön liittyvät riskit ja haasteet edellyttävät tarkkaa arviointia. Kestävä tekoälyjärjestelmien kehitys vaatii monipuolista lähestymistapaa, joka huomioi paitsi energialähteiden vaikutukset myös tekoälyn energiankäytön optimoinnin. 

Vaikka tekoälyllä on merkittävä ympäristöjalanjälki, sillä on myös potentiaalia edistää kestävää kehitystä. Tekoälyn avulla on mahdollista vähentää ilmastopäästöjä optimoimalla energiantuotannon, liikenteen, teollisuuden, lämmityksen ja ruoantuotannon toimintaa niin, että niiden vaikutus ilmastoon on mahdollisimman pieni (Yle, 2024). Lisäksi tekoäly voi parantaa mahdollisuuksia saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2023 mennessä (Politiikasta 2021).

Tekoälyn ympäristövaikutusten vähentämiseksi voidaan toteuttaa erilaisia toimenpiteitä: 

Energiatehokkuuden parantaminen: Kehittämällä energiatehokkaampia algoritmeja ja laitteistoja voidaan vähentää tekoälyn energiankulutusta. Esimerkiksi optimoimalla mallien koulutusprosessia ja hyödyntämällä tehokkaampia

Uusiutuvan energian käyttö: Datakeskusten siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön vähentää niiden hiilijalanjälkeä. Yritykset voivat investoida omiin uusiutuvan energian lähteisiin tai hankkia uusiutuvaa energiaa paikallisilta tuottajilta (Yle 2024). 

Eettinen raaka-aineiden hankinta: Varmistamalla, että laitteistojen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet hankitaan vastuullisesti, voidaan vähentää ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia haittoja. Tämä edellyttää toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä toimittajien kanssa (Kehittäjille 2024). 

Elektronisen jätteen hallinta: Integroimalla kiertotalouden periaatteet AI-järjestelmiin voidaan vähentää e-jätteen määrää jopa 86 %. Tämä edellyttää komponenttien uudelleenkäyttöä ja laitteiden käyttöiän pidentämistä (Elblog 2024). 

Ympäristövaikutusten seuranta: Yritysten tulisi mitata ja raportoida tekoälyjärjestelmiensä ympäristövaikutuksia, mikä mahdollistaa paremman hallinnan ja jatkuvan parantamisen. Tämä lisää myös sidosryhmien luottamusta ja kannustaa vastuulliseen toimintaan (Kehittäjille 2024).