Tietoturva

Tekoäly haastaa ja vahvistaa tietoturvaa: Vaikka tekoäly auttaa tunnistamaan ja torjumaan uhkia, se lisää myös järjestelmien haavoittuvuutta. Tutustu tekoälyn rooliin tietoturvassa ja tietosuojassa sekä niitä koskeviin säädöksiin.

Tietoturva

Haasteet ja mahdollisuudet.

Tekoälyn yleistyessä on olennaista ymmärtää sen vaikutukset tietoturvaan ja tietosuojaan. Tietoturva on yksi keskeisimmistä huolenaiheista tekoälyn käytössä. Tekoälyjärjestelmät käsittelevät valtavia määriä tietoa, mukaan lukien henkilötietoja ja arkaluonteista dataa, mikä tekee niistä alttiita tietoturvahyökkäyksille. Tekoälyä käytetään kuitenkin myös riskien ennakointiin ja kyberturvallisuuden parantamiseen.  

Tietoturva vs tietosuoja

Tietoturva ja tietosuoja ovat toisiinsa liittyviä, mutta erillisiä käsitteitä.

Tietoturva viittaa digitaalisten tietojen, järjestelmien ja infrastruktuurin suojaamiseen. Sen tavoitteena on estää ulkopuolisia pääsemästä käsiksi tietoihin ja käyttämästä niitä väärin. Tietoturvassa keskitytään esimerkiksi järjestelmien eheyttä, saatavuutta ja luottamuksellisuutta suojaaviin menetelmiin. 


Tietosuoja keskittyy henkilötietojen ja yksityisyyden suojaamiseen. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yksilön henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, läpinäkyvästi ja yksityisyyttä kunnioittaen. Tietosuojassa noudatetaan usein lakeja, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), joka määrittää, miten henkilötietoja saa kerätä ja säilyttää.

Euroopan unionin alueella tärkeimmät säädökset

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) | EUR-Lex (europa.eu)

GDPR säätelee henkilötietojen keräämistä, käsittelyä ja säilyttämistä. Tekoäly järjestelmät, jotka käsittelevät henkilötietoja, ovat GDPR:n alaisia ja niiden on noudatettava tiukkoja tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä.

Lue lisää: Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) | EUR-Lex (europa.eu

AI Act (EU:n tekoälysäädös)

AI Act astui voimaan 1. 8.2024, ja sen pääasialliset säädökset alkavat soveltua elokuussa 2026. AI Act korostaa erityisesti korkeiden riskien tekoälysovelluksia, joiden on täytettävä tiukat vaatimukset tietoturvasta, avoimuudesta ja vastuullisuudesta.

Lue lisää: EU AI Act: first regulation on artificial intelligence | Topics | European Parliament (europa.eu)

Kansalliset tietoturvastandardit

Useimmilla mailla on myös omia kansallisia tietoturvastandardeja, jotka vaikuttavat tekoälyjärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön. Suomessa esimerkiksi tietoturvallisuutta ohjaa Kansallinen kyberturvallisuusstrategia, joka asettaa puitteet digitaaliselle turvallisuudelle.

Lue lisää: Kyberturvallisuusstrategia - Valtiovarainministeriö (vm.fi)

NIS-direktiivi

Tämä direktiivi säätelee verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta. Se asettaa vaatimuksia organisaatioille, jotka ylläpitävät kriittisiä palveluita, kuten energia-, liikenne-, ja terveydenhuoltosektoreita, joissa tekoälyä käytetään yhä enemmän.

Lue lisää: Directive on measures for a high common level of cybersecurity across the Union (NIS2 Directive) | Shaping Europe's digital future (europa.eu)

Tekoälyn tietoturvaa säädellään monilla eri lainsäädännöillä ja standardeilla, jotka vaihtelevat alueittain.

Tietoturvariskit tekoälyä käytettäessä

Tekoälyyn liittyy useita tietoturvariskejä, joista on hyvä olla tietoinen.

Tekoälyn haavoittuvuus hyökkäyksille 

Monet tekoälymallit voivat olla alttiita esimerkiksi adversaarisille hyökkäyksille, joissa järjestelmää manipuloidaan huomaamattomasti väärien tulosten saamiseksi. 

Yksityisyydensuoja ja tietovuodot 

Tekoälyjärjestelmät käsittelevät suuria tietomääriä, mikä lisää riskiä tietovuodoille ja yksityisyydensuojan rikkomuksille. 

Tietojen kalastelu ja manipulointi

Tekoälyjärjestelmiin voidaan syöttää virheellistä tietoa, mikä saattaa johtaa harhaan tai vääristää tekoälyn tuottamia ennusteita ja päätöksiä. 

Väärinkäytön riski

Tekoälyä voidaan käyttää myös väärin, esimerkiksi väärennösten luomiseen tai automatisoitujen hyökkäysten toteuttamiseen, kuten bottien avulla tehtyihin tietojenkalastelukampanjoihin. 


Ohjeet tietoturvalliseen tekoälyohjelmien käyttöön

Tekoälyohjelmien käyttö voi tuoda mukanaan hyötyjä, mutta tietoturvaan liittyvien riskien tiedostaminen on erittäin tärkeää. Seuraavat ohjeet auttavat varmistamaan turvallisen ja vastuullisen käytön.

Älä syötä arkaluonteisia tietoja tekoälylle

Vältä antamasta tekoälyohjelmille henkilökohtaisia tietoja, kuten salasanoja, henkilötunnuksia tai luottamuksellisia asiakirjoja. Tekoälymallit voivat tallentaa tietoja ja ne saattavat joutua vääriin käsiin, mikä altistaa käyttäjän tietovuodoille. 

Tarkista tietosuojakäytännöt

Ennen kuin käytät tekoälyohjlemia, tutustu palveluntarjoajan tietosuojakäytäntöihin. Varmista, että tiedät, miten ja missä käyttäjätietoja käsitellään sekä säilytetään ja noudattaako palvelu tietosuojalakeja, kuten GDPR:ää. 

Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista

Käytä tekoälyohjelmien tilien suojaamiseen vahvoja, ainutlaatuisia salasanoja. Hyödynnä myös monivaiheista tunnistautumista (MFA) aina, kun se on mahdollista. Tämä lisää suojaa ja estää asiattomat pääsyt käyttäjätilillesi. 

Päivitä ohjelmistot säännöllisesti

Pidä käyttämäsi tekoälyohjelmistot ja -työkalut aina ajan tasalla. Päivitykset sisältävät usein tietoturvaparannuksia ja suojaavat ohjelmaa uusimmilta tietoturvauhilta. 

Ole varovainen liitetiedostojen ja linkkien kanssa

Vältä lataamasta liitetiedostoja ja klikkaamasta epäilyttäviä linkkejä tekoälyohjelmien kautta, erityisesti jos ne tulevat tuntemattomista lähteistä. Tekoälyä voidaan käyttää väärennettyjen tai haitallisten linkkien levittämiseen. 

Tiedosta tekoälyn rajoitteet

Ymmärrä, että tekoäly ei ole täydellinen. Tekoälyä voidaan manipuloida, ja sen tekemät virheet voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin tai toimintaan. 

Raportoi epäilyttävät toiminnot

Jos huomaat epäilyttäviä tai haitallisia toimintoja, kuten tietovuotoja tai epäilyttävää sisällöntuotantoa tekoälyohjelmissa, raportoi niistä välittömästi asianmukaisille viranomaisille tai ohjelmiston tarjoajalle. 

Kouluttaudu tietoturvasta

Ymmärrä tietoturvan perusteet ja pysy ajan tasalla uusimmista tietoturvauhista. Monilla organisaatioilla, kuten oppilaitoksilla, on tarjolla koulutusta tietoturvan ja tekoälyn käytöstä. 

Tekoälyn hyödyt tietoturvassa

Nykyajan kyberuhat ovat monimutkaisia ja jatkuvasti kehittyviä, joten tekoäly on tärkeä apuri modernissa tietoturvassa. Näin tekoäly hyödyttää tietoturvaa.

Uhkatunnitus ja –ennakointi

Tekoäly analysoi suuria tietomääriä reaaliajassa, tunnistaen poikkeavuuksia ja mahdollisia uhkia, kuten haittaohjelmia tai tunteutumisyrityksiä. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamisen (Kyberturvallisuuskeskus 2024).

Automaattinen reagointi

AI-pohjaiset järjestelmät voivat automaattisesti vastata havaittuihin uhkiin, esimerkiksi eristämällä saastuneen laitteen tai estämällä epäilyttävän verkkoliikenteen. Tämä vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja nopeuttaa reagointiaikaa (Securitas 2024). 

Petosten havaitseminen

Tekoäly tunnistaa epäilyttävää käyttäytymistä ja mahdollisia petoksia analysoimalla käyttäjien toimintoja ja transaktioita, mikä auttaa estämään taloudellisia menetyksiä (Wikipedia 2024). 

Väärien hälytysten vähentäminen

Perinteiset tietoturvajärjestelmät voivat tuottaa runsaasti vääriä hälytyksiä. Tekoäly oppii erottamaan todelliset uhat vääristä hälytyksistä, mikä parantaa valvonnan tehokkuutta ja vähentää tarpeettomia keskeytyksiä (Securitas 2024). 

Jatkuva oppiminen ja sopeutuminen

AI-järjestelmät mukautuvat uusiin uhkiin oppimalla jatkuvasti muuttuvasta uhkäympäristöstä. Tämän ansiosta ne ovat tehokkaita myös uusien ja tuntemattomien hyökkäysten torjunnassa (Kyberturvallisuuskeskus 2024).

LÄHTEET

Artificial intelligence in fraud detection. 2024. Wikipedia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_intelligence_in_fraud_detection?utm_source=chatgpt.com [viitattu 17.10.2024]. 

EU AI Act: First Regulation on Artificial Intelligence. 2023. Euroopan parlamentti. WWW-dokumentti. Päivitetty 1.6.2023. Saatavissa: https://www.europarl.europa.eu/topics/en/article/20230601STO93804/eu-ai-act-first-regulation-on-artificial-intelligence [viitattu 17.10.2024]. 

Kyberturvallisuusstrategia. 2024. Valtiovarainministeriö. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/kyberturvallisuusstrategia [viitattu 17.10.2024]. 

NIS2 Directive. 2024. European Commission. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/nis2-directive [viitattu 17.10.2024]. 

Tekoäly – turvallisuusalan tulevaisuuden työkalu. 2024. Securitas Suomi. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.securitas.fi/media/blogi/ai-teksti/?utm_source=chatgpt.com [viitattu 17.10.2024]. 

Tekoäly on yhä keskeisempi tekijä tulevaisuuden tietoturvaratkaisuissa. 2024. Kyberturvallisuuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/tekoaly-yha-keskeisempi-tekija-tulevaisuuden-tietoturvaratkaisuissa [viitattu 17.10.2024]. 

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). 2024. Euroopan unioni. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/general-data-protection-regulation-gdpr.html [viitattu 17.10.2024].